Tulevaisuus näyttää siis näillä näkymin valoisalta. Otetaan päivä kerrallaan ja eletään hetkessä, tai ainakin yritetään, vaikka toisinaan se tuntuu niin kovin vaikealta.
Hyvää uutta vuotta kaikille blogini lukijoille!
31.12.2011
Uuden vuoden toivotukset
Viimeistä vuoden 2011 päivää viedään. Tämä vuosi on ollut ikimuistoinen, sillä sain päätökseen opiskeluni (mistä olen niiin iloinen!) ja muutin - ah niin rakkaaseen ja kauan kaipaamaani - Helsinkiin. Teollisuusompelukoneen hankinta oli itsellenikin vähän yllättävä veto, mutta siitä tulee oleman paljon hyötyä tulevaisuudessa. Niistä jutuista saatte varmasti lukea blogistani. ;)
Tulevaisuus näyttää siis näillä näkymin valoisalta. Otetaan päivä kerrallaan ja eletään hetkessä, tai ainakin yritetään, vaikka toisinaan se tuntuu niin kovin vaikealta.
Tulevaisuus näyttää siis näillä näkymin valoisalta. Otetaan päivä kerrallaan ja eletään hetkessä, tai ainakin yritetään, vaikka toisinaan se tuntuu niin kovin vaikealta.
30.12.2011
Juotavaa Helsingin sielunmaisemista
HDC -tuotteita on jo pikkuhiljaa ruvennut putkahtelemaan brändiltä jos toiselta ja joitakin uutuuksia on jo voinut bongata ainakin muutamista sisustuslehdistä. Itse ihastuin kovasti Arabian Kotikaupunki -mukisarjaan, johon kuuluu neljä eriteemaista mukia: Keskusta, Kortteli, Meri ja Puisto. Kuviot on suunnitellut Miira Zukale. Itseäni tosin vähän ihmetyttää, miksi Kortteli -muki on niin kovin yksivärinen verrattuna sarjan muihin osiin. Lisäksi joskus voisi käyttää jotakin muutakin mukipohjaa, kuin iänikuista Teemaa, joka on minusta henk. koht. liian pieni esim. teetä juotaessa. Toivoisin Arabian joskus tekevän kauniita kuvioita myös vaikkapa Iittalan Aika -astiaston isoon korvamukiin (joka on mm. Taika ja Satumetsä kuvioiden pohjana). Se on mielestäni paras juuri teelle ja hyvä pidellä kädessä. No yhtä kaikki, voisin ottaa koko sarjan itselleni, jos vain tarvetta ja tilaa lisämukeille olisi.
Kaikki kuvat: Arabia
25.12.2011
Juhlaa, juhlaa vaan!
 |
| Kuva: Herzensart by Sandra Monat |
Aatonaattona meidän koko konkkaronkka suuntasi "maalle" vanhempieni luokse ja jouluaatto menikin herkkupökrässä. Tänään joulujuhlinta jatkuu Bellan synttäreiden merkeissä ja rakkaiden läheisten seurasta nauttien. Tarkempaa raporttia seuraa myöhemmin, kun joululaiskottelut ovat ohitse, mutta siihen asti, ihanaa joulua kaikille!
13.12.2011
Tehdas pala palalta
Olen huomannut, että monesti suuret hankintani sattuvat toteutumaan hyvin usein näin joulun alla. Mistäköhän moinen johtuu... Joka tapauksessa näin siis taas tapahtui, sillä pitkään haaveilemani teollisuusompelukone vihdoin kotiutui! Kone on vanha Singer, kolmisyöttöinen (eli se hienompi versio alasyöttökoneesta) ja painaa kuin synti, mutta ompelee lähes kaikkia mahdollisia ja kaiken paksuisia kankaita ja niiden lisäksi vielä paksuja nahkoja. Tämä ominaisuus oli juuri se, miksi tällaisen koneen halusin: koska koiravarusteiden - niin kankaisten kuin nahkaistenkin - tekeminen kiehtoo päivä päivältä yhä enemmän, ei nykyisissä pöytäkoneissani riittäneet voimat alkuunkaan niin jämäköiden ja paksujen materiaalien ompelemiseen. Mutta ne ajat ovat nyt ohi! Äänekkäämpihän tuollainen iso teollisuuskone toki on, mutta se ei ainakaan minua haittaa, sillä jatkuva tappelu koneen kanssa ja lankojen katkeilu kesken ompelutyön jäänee historiaan, ja se jos mikä, on suuri helpotus.
Sain oston yhteydessä paljon tarvikkeita, erilaisia kankaita ja aivan loistavaa paksua saapasnahkaa, joten ehkä minäkin voin joskus perustaa oman koiratarvikeompeluyrityksen. Pala palalta oma pikku paja kasvaa, ainakin materiaaleja jo on vaikka kuinka ja nyt vielä konekin niiden tekemiseen. Koneen lopullinen sijoituspaikka on vielä hakusessa, mutta johonkin sopivaan nurkkaan se pääsee.
17.10.2011
Ihan jouluaaton fiiliksissä
Nyt tulee taas sellainen postaus, että oksat pois! Sarjassamme löytöjä roskalavalta pääsette nyt ihmettelemään suomalaisten kierrätyslaiskuutta. Tein taas uskomattomia löytöjä tuolta naapuritalon parkkipaikalle tuodulta roskalavalta: 4 kpl istuinpehmusteita, 4 kpl Ikean pöytätabletteja (käyttämättömiä), Ikean Jules -tuolin istuinosa omassa avaamattomassa pakkauksessaan (!), kaksi lasten pyörän metallikoria, ison paperisen tähden, miesten farkut (käytän kankaan ompeluksiin), työtuolin ja kaiken huipuksi täysin toimivan vanhan Eva ompelukoneen. Pää ihan putoaa hämmästyksestä tässä ilmaisten tavaroiden tulvassa!
13.10.2011
Lisää roskia
Roskiksesta löytyi rikkimennyt sateenvarjo, jonka täysin ehjän ja käyttökelpoisen kankaan ratkoin talteen. Värikin oli mitä sopivin: hopeaa ja vihreää. Tästä tulee vielä vaikka mitä!
6.10.2011
Eilen
Tällaiset eilisenkaltaiset kuivat ja aurinkoiset syyspäivät ovat jotain hyvin kaunista, toisin kuin säätila tänään: sataa ja on harmaata. Toisaalta, sadepäivinä voi keskittyä kaikkeen muuhun mukavaa, kuten vaikkapa ompeluun. ;)
5.10.2011
Löytöjä roskalavalta
Roskalavat ovat todellakin aarreaittoja!
Bongasin viime lauantaina Helsingin keskustasta onnekkaasti kaksi kappaletta roskalavoja ja molemmista lähti tavaraa mukaan: 3 kpl käyttökelpoisia peittoja (pesun jälkeen oikein mallikkaita), lasten muovitettu alusta (tätä voi käyttää vaikka esim. kissojen tai koiran alustaan/ petiin jne.), vanha englantilainen scrabble-peli, vanha seinänaulakkko, pesuvati, iso painava tuikkukynttelikkö (valmistaja Habitat!) ja iso valkoinen pystynaulakko. Ja minä kun juuri tarvitsinkin sellaista, uskomaton sattuma!
Mutta siis kaikkea hyvää tavaraa ihmiset heittävät pois, saisivat hävetä! Kaikkein uskomattomin löytö oli täysin uusi seinään kiinnitettävä wc-istuin omassa laatikossaan ja asennusosat mukana täysin avaamattomissa pusseissaan. Jos olis ollut tarvetta ja autossa tilaa ottaa mukaan, olisi ilman muuta sen pelastanut. Toivottavasti se yksi kaveri joka kanssani lavalla penkoi, otti istuimen mukaansa. En voi käsittää tätä nykymeoa ja ihmisten aivoituksia, en sitten yhtään...
Bongasin viime lauantaina Helsingin keskustasta onnekkaasti kaksi kappaletta roskalavoja ja molemmista lähti tavaraa mukaan: 3 kpl käyttökelpoisia peittoja (pesun jälkeen oikein mallikkaita), lasten muovitettu alusta (tätä voi käyttää vaikka esim. kissojen tai koiran alustaan/ petiin jne.), vanha englantilainen scrabble-peli, vanha seinänaulakkko, pesuvati, iso painava tuikkukynttelikkö (valmistaja Habitat!) ja iso valkoinen pystynaulakko. Ja minä kun juuri tarvitsinkin sellaista, uskomaton sattuma!
 |
Mutta siis kaikkea hyvää tavaraa ihmiset heittävät pois, saisivat hävetä! Kaikkein uskomattomin löytö oli täysin uusi seinään kiinnitettävä wc-istuin omassa laatikossaan ja asennusosat mukana täysin avaamattomissa pusseissaan. Jos olis ollut tarvetta ja autossa tilaa ottaa mukaan, olisi ilman muuta sen pelastanut. Toivottavasti se yksi kaveri joka kanssani lavalla penkoi, otti istuimen mukaansa. En voi käsittää tätä nykymeoa ja ihmisten aivoituksia, en sitten yhtään...
18.9.2011
Habitare: ei jaksa...
Tänä vuonna Habitare ei kiinnostanut sitten yhtään, enkä siis messuille mennytkään vaikka alussa ajatuksena vähän olikin. Kun messupäivä alkoi lähestyä, laski innostukseni tapahtumaa kohtaan tasaiseen tahtiin ja muutamat blogipostaukset aiheesta vain lisäsivät messujen epäkiinnostavuutta. Ei siis jaksanut.
Viikonloppuna muutoin tein innostavia ostoksia, kuten vaikkapa hyvät uudet sadekengät. Onhan käytössä toki kotimaiset Nokiat, mutta ne ovat kovin painavat ja pienellä sateella vähän turhan tuhdit. Ergonomiakin niissä on vähän siinä ja siinä, kun koiran kanssa kuitenkin joutuu ulkoilemaan ja ennen kaikkea kävelemään useita kertoja päivässä, joten jotain käytännöllisempää piti löytää. Edelliset Etolasta ostetut citysaappaat (sellaiset lyhytvartiset kumpparit) jaksoivat toimia vain yhden syksyn, kunnes ne pettivät ja vettä alkoi tulla sisään. Mikään ei ole niin epämiellyttävää kuin märkä sukka kengässä! Kyllästyneenä halpistuotteisiin päätin etsiä sitä oikeaa paria ja tällä kertaa kriteerinä muut arvot kuin hinta. Loppukilpailuun pääsivät Tretorn Säker -citykuminilkkurit ja yllättävästä paikasta löytyneet voittajat, eli hevostarvikeliike Horzesta bongatut Muckbootsit. Säkerit olivat jalassa omituisen tuntuiset ja hölskyivät oikeasta koosta huolimatta, mutta Muckbootsit, mikä mukavuus ja pito, I´m in love! Nyt saa sataa ja tuiskuta, minun jalat eivät ainakaan enää kastu.
Koska olen huomannut, että peruskaupoista en aina tahdo löytää etsimääni, olen laajentanut piiriä ja suunnannut yllättäviinkin kauppoihin, kuten nyt tällä kertaa hevostarvikeliikkeeseen. Eniten pidän tällaisissa erikoiskaupoissa ja niiden tuotteissa siitä, että niiden valikoima on oikeasti tehty käyttöön ja kestämään. Eli vaikka hinta onkin moninkertainen halpiskauppoihin verrattuna, on niiden laatu ja mukavuus jotain aivan toista ja tästä olen valmis maksamaan enemmänkin. Ja onhan se toki ekologistakin, ettei joka vuosi tarvitse ostaa uusia. ;)
Viikonloppuna muutoin tein innostavia ostoksia, kuten vaikkapa hyvät uudet sadekengät. Onhan käytössä toki kotimaiset Nokiat, mutta ne ovat kovin painavat ja pienellä sateella vähän turhan tuhdit. Ergonomiakin niissä on vähän siinä ja siinä, kun koiran kanssa kuitenkin joutuu ulkoilemaan ja ennen kaikkea kävelemään useita kertoja päivässä, joten jotain käytännöllisempää piti löytää. Edelliset Etolasta ostetut citysaappaat (sellaiset lyhytvartiset kumpparit) jaksoivat toimia vain yhden syksyn, kunnes ne pettivät ja vettä alkoi tulla sisään. Mikään ei ole niin epämiellyttävää kuin märkä sukka kengässä! Kyllästyneenä halpistuotteisiin päätin etsiä sitä oikeaa paria ja tällä kertaa kriteerinä muut arvot kuin hinta. Loppukilpailuun pääsivät Tretorn Säker -citykuminilkkurit ja yllättävästä paikasta löytyneet voittajat, eli hevostarvikeliike Horzesta bongatut Muckbootsit. Säkerit olivat jalassa omituisen tuntuiset ja hölskyivät oikeasta koosta huolimatta, mutta Muckbootsit, mikä mukavuus ja pito, I´m in love! Nyt saa sataa ja tuiskuta, minun jalat eivät ainakaan enää kastu.
 |
| Kuva: horze.fi |
Koska olen huomannut, että peruskaupoista en aina tahdo löytää etsimääni, olen laajentanut piiriä ja suunnannut yllättäviinkin kauppoihin, kuten nyt tällä kertaa hevostarvikeliikkeeseen. Eniten pidän tällaisissa erikoiskaupoissa ja niiden tuotteissa siitä, että niiden valikoima on oikeasti tehty käyttöön ja kestämään. Eli vaikka hinta onkin moninkertainen halpiskauppoihin verrattuna, on niiden laatu ja mukavuus jotain aivan toista ja tästä olen valmis maksamaan enemmänkin. Ja onhan se toki ekologistakin, ettei joka vuosi tarvitse ostaa uusia. ;)
20.8.2011
19.8.2011
Murunkerääjä
Kissataloudessa ainainen siivoamisen kohde tulee kissojen hiekkalaatikosta: muruja on joka puolella lattioilla ja välillä vähän muuallakin. Oma pölynimurini on totaalifloppi, eikä se jaksa imeä juuri mitään hirvittävästä käyntiäänestä puhumattakaan. Kaipaisin siis vinkkejä imurista, jolla olisi hyvä hinta-laatu suhde. Dysonia mietin aluksi, mutta sen hinta on aika suolainen ja sain juuri taannoin kuulla, että se ei ole lopulta kovan hintansa väärti. Electroluxin Ultra Silence houkuttaisi hiljaisuutensa takia, mutta muuta en siitä sitten tiedäkään. Mikä olikaan se vähän retro pölynimurimalli, jossa on kangasputki? Muistan jonkun bloggailleen siitä joskus...
Ja edelleen kapaisin tietoja Dymo Juniorin ja Dymo Omegan eroista! ;)
Ja edelleen kapaisin tietoja Dymo Juniorin ja Dymo Omegan eroista! ;)
17.8.2011
Operaatio kissanvessan piilotus
Ongelma miten-piilottaa-järkevästi-kissanhiekkalaatikko-ja-estää-Deviä-pääsemästä-sinne on ratkennut. Pitkään aikomuksenani oli tuunata jotain Ikean Bestå-laatikosta, mutta koska ne eivät ole siitä ihan halvimmasta päästä, päätin vielä kierrellä kirpputoreja ratkaisua etsien. No, niinhän se sitten tuli vastaan Fida lähestystorilla: kaksi täsmälleen etsimäni kokoista täysmäntyistä kaappia, todennäköisesti alunperin tarkoitettu seinälle kiinnitettäviksi tai lattialle seisomaan. Toinen oli pinnaltaan hiukan huonommassa kunnossa kuin toinen, mutta molemmat oli käsitelty jollakin Osmo Colorin tapaisella puuöljyllä harmaaksi. Tämähän passasi minulle, onhan harmaa yksi perusväri sisustuksessani.
Tutkittuani kappeja tarkemmin, kävi ilmi, että niitä voi pitää myös arkkumallisesti selällään. Siispä: vain reikä sivuun ja kissanvessalaatikko sisään! Molemmat kaapit lähtivät mukaan, toisen ajattelin sijoittaa parvekkeelle sitten, kun lasitus on asennettu. Harvoin löytää täyspuisia, tukevia metallisaranallisia kaappeja niin edullisesti kuin nämä: vain 10 € kappale!
Kulkuaukon puhkaisemisen hoiti isäni, jonka jälkeen seurasi pintojen hiominen ja vanhan pintakäsittelyn poistaminen. Aukon alle vielä astinlauta, valkoista peittävää Osmo Coloria pintaan kolme kerrosta ja avot, valmista tuli. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen! Koska vessalaatikon paikka on eteisessä, toimii se samalla istuinpenkkinä ja tasona. Ompelin siihen istuintyynyn pehmusteeksi. Tässä kokonaisuus kuvin:
Tutkittuani kappeja tarkemmin, kävi ilmi, että niitä voi pitää myös arkkumallisesti selällään. Siispä: vain reikä sivuun ja kissanvessalaatikko sisään! Molemmat kaapit lähtivät mukaan, toisen ajattelin sijoittaa parvekkeelle sitten, kun lasitus on asennettu. Harvoin löytää täyspuisia, tukevia metallisaranallisia kaappeja niin edullisesti kuin nämä: vain 10 € kappale!
Kulkuaukon puhkaisemisen hoiti isäni, jonka jälkeen seurasi pintojen hiominen ja vanhan pintakäsittelyn poistaminen. Aukon alle vielä astinlauta, valkoista peittävää Osmo Coloria pintaan kolme kerrosta ja avot, valmista tuli. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen! Koska vessalaatikon paikka on eteisessä, toimii se samalla istuinpenkkinä ja tasona. Ompelin siihen istuintyynyn pehmusteeksi. Tässä kokonaisuus kuvin:
15.8.2011
Ompelun hurmaa
10.8.2011
Linkkuraisia
Taasen löytyi kivoja nettikauppoja, jotka piti laittaa ylös. Käykäähän katsomassa:
Surprise me
Colore - Sisustajan karkkikauppa
Surprise me
Colore - Sisustajan karkkikauppa
8.8.2011
Dymoilijat, kysymys teille
Olen ajatellut hankkivani Dymon kohokirjoittimen, mutta osaisiko joku valaista tietämätöntä, mitä eroa on Dymo Juniorilla ja Dymo Omegalla muuta kuin nimi, hinta, väritys ja hiukan toisistaan poikkeava toimintamekanismi? Kumpi on parempi tai helpompi käyttää?
 |
| Dymo Omega |
 |
| Dymo Junior |
3.8.2011
Hetken, pienen...
Vielä hetki pitää kärvistellä duunin nettiyhteydellä, sillä toivottavasti tämän viikon loppuun mennessä voin bloggailla uudella, nopealla laajakaistayhteydellä. Kyllä tämä blogi- ja kuvahiljaisuus (vai olisiko oikeampi sana vajavaisuus?) alkaa jo riittää meikäläiselle. Kaikkea kivaa olen puuhaillut ja tahdon kertoa niistä kuvien kera teillekin. :)
Elokuukin alkoi jo ja syksyn lähestymisen tunsi heti: maanantai-aamuna oli todella kolea ilma. Mutta ei se mitään, syksyhän on lempivuodenaikani! Tätä kirjoittaessani jäljellä on enää 7 työpäivää, jonka jälkeen saan rentoutua vielä kahden viikon ajan ennen (toivottavasti) vakiduunin alkamista. Mutta mutta, jaksakaa vielä vähän odottaa, niin sitten tulee juttua niin sisustuksesta kuin tuunailuistakin.
Elokuukin alkoi jo ja syksyn lähestymisen tunsi heti: maanantai-aamuna oli todella kolea ilma. Mutta ei se mitään, syksyhän on lempivuodenaikani! Tätä kirjoittaessani jäljellä on enää 7 työpäivää, jonka jälkeen saan rentoutua vielä kahden viikon ajan ennen (toivottavasti) vakiduunin alkamista. Mutta mutta, jaksakaa vielä vähän odottaa, niin sitten tulee juttua niin sisustuksesta kuin tuunailuistakin.
22.7.2011
Viikonlopun linkkivinkki
Kaikki ompelusta kiinnostuneet suunnatkoon blogisivustolle nimeltä What the craft.
10.7.2011
k-Mixaus
Nyt se tuli, postilähetyksenä perjantaina. Vielä en ole testannut. Näyttää ainakin hyvältä!
8.7.2011
Helmikuussa jyrähtää!
 |
| kuva täältä |
6.7.2011
Inhosta ihastukseksi
Nyt on ihan pakko ylistää arjen pelastajaani, aikaisemmin inhoamiani, mutta nykyisin rakastamiani Wettex -liinoja! Ensimmäiset kokemukseni Wettexeistä olivat koulun kuvisluokan likaiset, nuhjuiset, haisevat rätit, joihin ei todellakaan halunnut koskea pitkällä tikullakaan. Olen niistä kokemuksista lähtien parjannut Wettexejä antaumuksella ja kaikkien tunteideni huippu kiteytyi loistavasti erääseen mainokseen, jossa nainen valmisti tylsälle miehelleen illalliseksi wettexliinan miehen siitä yhtään piittaamatta ja syöden lätyn hyvällä ruokahalulla. Siis niin ällöttävää!
Remonttia tehdessäni satuin käyttämään alati äitini kahta ilmaisnäytteeksi saatua Wettexiä ja voi että kuinka käteviksi ne osoittautuivat. Ne imevät uskomattoman hyvin nestettä, ovat kestäviä eivätkä jätä pintoja märiksi, toisin kuin itsevirkkaamani rätit. Lisäksi ne ovat 100 % maatuvia, joten omatuntokaan ei pahasti soimaannu moisten käytöstä. Minusta on tullut Wettexkäännynnäinen!
Remonttia tehdessäni satuin käyttämään alati äitini kahta ilmaisnäytteeksi saatua Wettexiä ja voi että kuinka käteviksi ne osoittautuivat. Ne imevät uskomattoman hyvin nestettä, ovat kestäviä eivätkä jätä pintoja märiksi, toisin kuin itsevirkkaamani rätit. Lisäksi ne ovat 100 % maatuvia, joten omatuntokaan ei pahasti soimaannu moisten käytöstä. Minusta on tullut Wettexkäännynnäinen!
4.7.2011
Yhteysongelmia
Vihdoin ja viimein olen päässyt muuttamaan ihan oikeasti uuteen asuntooni ja olen vielä nettiyhteyttä vailla. Mutta tänään asian pitäisi korjaantua, nyt tosin kirjoitan duunin läppäristä. Saatte siis vielä vähän odotella kunnon postauksia ja ennen kaikkea niitä paljon toivottuja kuvia.
27.6.2011
Säilytyspohdintaa ja valoa makuuhuoneeseen
Kesälomalla on aikaa käydä - ah! - ostoksilla Ikeassa. Eteiseni tarvitsee jonkin vaatekaappisysteemin sekä jonkin järkevän ratkaisun kissojen hiekkalaatikon piilottamiselle ja sijoittamiselle. Vanha kulmavessa ei mahdu uuteen kylppäriin, eikä sille ole oikein sopivaa paikaa löytynyt muualtakaan (eikä se todellakaan ole mikään esteettisin sisustusratkaisu sinällään). Lisäksi ratkaisun pitäisi olla sellainen, ettei Devi pääse tonkimaan hiekkikseen kissojen kikkareita, sillä kun on sellainen kiva tapa käydä nappaamassa sieltä pökäle ja viedä se suurena aarteenaan jonekin mukavaa paikkaan ja jäystää sitä (huoh, koirat)! Eteinen vaikuttaisi tällä hetkellä parhaalta paikalta ja suunnitelmissa olisi tuunata tai rakentaa sinne istuinpenkki, jonka sisään saisin kissanhiekkalaatikon näppärästi. Tilan mitat ovat kuitenkin sen verran vaativat, että mikä tahansa laatikko ei käykään.
Sitruunan Bestå -kissanvessatuunauksesta inspiroituneena yksi vaihtoehto olisi kopioida idea, mutta käyttäen kahden Bestån sijasta vain yhtä kaappia, tai sitten rakentaa juuri mittoihin sopiva laatikko itse liimapuulevyistä. Pitänee nyt punnita, kumpi tulisi edullisemmaksi. Ratkaisu Ikea olisi ainakin tyylikkään näköinen, mutta itse liimapuusta rakentamalla saisin laatikosta juuri sopivan kokoisen ja varmasti kestävän. Tuntuu vain, ettei oikein mitään ratkaisua saa alle sadalla eurolla. :/
Asia jäi kuitenkin vielä hautumaan, mutta reissulta ostin makuuhuoneeseeni kattovalaisimen. Okei, onhan se aika kopio, mutta tykkään siitä tosi paljon ja sopii makkariini ihan passelisti!
Kotimatkan kauppareissulta löytyi myös kauan etsimäni alumiininen juomapullo sopuhintaan ja ihan oikeassa värissä (ilman typeriä logoja), joka lähti mukaan. Täytyyhän sitä nykyään olla juomapullo aina mukana, ei pelkästään itseä varten, vaan myös pikkuisen koiruuden takia. ;)
![]()
Sitruunan Bestå -kissanvessatuunauksesta inspiroituneena yksi vaihtoehto olisi kopioida idea, mutta käyttäen kahden Bestån sijasta vain yhtä kaappia, tai sitten rakentaa juuri mittoihin sopiva laatikko itse liimapuulevyistä. Pitänee nyt punnita, kumpi tulisi edullisemmaksi. Ratkaisu Ikea olisi ainakin tyylikkään näköinen, mutta itse liimapuusta rakentamalla saisin laatikosta juuri sopivan kokoisen ja varmasti kestävän. Tuntuu vain, ettei oikein mitään ratkaisua saa alle sadalla eurolla. :/
Asia jäi kuitenkin vielä hautumaan, mutta reissulta ostin makuuhuoneeseeni kattovalaisimen. Okei, onhan se aika kopio, mutta tykkään siitä tosi paljon ja sopii makkariini ihan passelisti!
 |
| Ikea |
Kotimatkan kauppareissulta löytyi myös kauan etsimäni alumiininen juomapullo sopuhintaan ja ihan oikeassa värissä (ilman typeriä logoja), joka lähti mukaan. Täytyyhän sitä nykyään olla juomapullo aina mukana, ei pelkästään itseä varten, vaan myös pikkuisen koiruuden takia. ;)
26.6.2011
Billy etsii kotia
 |
| Ikea |
25.6.2011
Hernekerttu
24.6.2011
21.6.2011
19.6.2011
Varusteita Ponille
Pyörävarustieta on tullut katseltua netistä ja aika kivoja löytöjä olen tehnyt. XLC -niminen saksalainen pyörävalmistaja tarjoaa mm. kivan pirteitä ja varmasti käytännöllisiä pyörälaukkuja. Itselleni sopisi erityisen hyvin tämä kauppakassimalli, sillä suurin osa pyöräretkistäni suuntautuu mitä todennäköisimmin juuri kauppaan:
Valikoimissa on myös kaksi satulalaukkumallia:
 |
| xlc-parts.com |
Valikoimissa on myös kaksi satulalaukkumallia:
 |
| xlc-parts.com |
 |
| xlc-parts.com |
Ja etuvaloksi sopisi vaikka tällainen yksinkertaisen tyylikäs valkoinen lamppu axa-bastan valikoimasta:
 |
| axa-basta.nl |
18.6.2011
Ponejakin vielä...
Täällä Ruusunnuppulassa eläimet senkun lisääntyy... No ei vaineskaan, vaan ainoastaan nimen perusteella, nimittäin muutama päivä sitten sain vanhemmiltani ihan mahtavan valmistujaislahjan: Tunturin Cargo Poni 24 -pyörän! Tämä tulee niin tarpeeseen nyt uuteen asuntoon muuton myötä, kun omaa autoa ei luonnollisesti ole ja vanha pyörä aiheutti auttamattomia ranne- ja niskajumeja etukenon ajoasentonsa takia. Ponissa on siis etu- ja takapakkari ja tässä uusimmassa cargo -mallissa vielä etukorikin mukana. Kyllä nyt kelpaa lähteä kauppareissulle ja mukaan mahtuu vähän isompaa ja painavampaakin kuljetettavaa.
![]()
Kattavaa varustelua lisättiin sivupeileillä, takavilkkuvalolla ja pyörän pinnojen heijastimilla. Vain etuvalo vielä puuttuu ja hyvä uusi kypärä. Yakkay on ilahduttavasti tuonut markkinoille oikeasti hyvännäköisiä ja vähemmän noloja pyöräilykypäriä, siis vihdoinkin edes joku. Kun kypärä olisi katseenkestävä, sitä tulisi pidettyä enemmän ja luonnollisesti saisi sen tuoman turvan. Hinta vaan on taas aika kova (noin 100 euroa) verrattuna perusmalleihin. Muotoilijana kysynkin: miksi design aina maksaa niin paljon? Eikö hyvän ulkonäön ja toimivuuden pitäisi olla itsestäänselvyys?
Kattavaa varustelua lisättiin sivupeileillä, takavilkkuvalolla ja pyörän pinnojen heijastimilla. Vain etuvalo vielä puuttuu ja hyvä uusi kypärä. Yakkay on ilahduttavasti tuonut markkinoille oikeasti hyvännäköisiä ja vähemmän noloja pyöräilykypäriä, siis vihdoinkin edes joku. Kun kypärä olisi katseenkestävä, sitä tulisi pidettyä enemmän ja luonnollisesti saisi sen tuoman turvan. Hinta vaan on taas aika kova (noin 100 euroa) verrattuna perusmalleihin. Muotoilijana kysynkin: miksi design aina maksaa niin paljon? Eikö hyvän ulkonäön ja toimivuuden pitäisi olla itsestäänselvyys?
 |
| yakkay.com |
7.6.2011
Kolme uudistusta: numero 1
 |
| morguefile.com |
Taikauskoisena ihmisenä en uskaltanut hehkutella tästä ennen, kuin minulla oli vamistumispaperit visusti käsissäni, joten nyt voin vaikka huuta kaikille: EI ENÄÄ KOULUA! OLEN VAPAA! Hitsit kun tuntuukin hyvältä! Neljä vuotta sitä päkersi ja nyt on kaikki uurastus ohi ja spettari ansaittu. Nyt en aijo todellakaan enää jatkaa opiskelua, olen kurkkuani myöten täynnä opintopisteitä, suorituksia, kokeita, yms. tylsää. Nyt haluan elää sitä oikeaa elämää ja päästä töihin ansaitsemaan omaa elantoani.
Joo, kirjoituksessa saattaa olla leivä rivienvälistä luettava vitutus, mutta tosiasiassa näin onkin. En kirjoita siitä kuitenkaan sen enempää, mutta kaikin puolin helpottunut ja onnellinen olen nyt. Yksi elämän etappi on taas saavutettu, jippii! :)
31.5.2011
Construction site
 |
| morguefile.com |
Blogissani on luvassa uudistuksia ihan lähipäivinä ja jotain uutta ja todella odotettua on tapahtumassa elämässäni. Mutta vielä en paljasta mitä kaikkea on odotettavissa, sen näette sitten itse. ;)
25.5.2011
Makustelemassa
Kävin eilen keskustassa kiertelemässä sisustuskauppoja ja vähän suunnittelemassa, mitä mahdollisesti tarvittaisiin uuteen asuntoon. Ainakin Bacsac -istutussäkkejä haluan parvekkeelleni, kun vuokraisäntä lupasi laittaa lasituksetkin. Myös laventeli pääsee sulostuttamaan tuoksullaan ja ehkä joku nätti puksi- tai oliivipuu. Ihanaa, kun lasituksen ansioista jotkut eksoottisemmatkin kasvit, kuten vaikka juuri oliivi, saattaa talvehtia oikein hyvin lasitetulla parvekkeella.
Kauheasti en voinut mitään sen konkreettisempaa pättää, sillä pintaremontti on vielä kesken, mutta hyvä vauhtia valmistumassa. Loppusuoralla jo. Ensin uusia hankintoja pitää katsoa, mihin vanhat riittävät ja tarvitaanko ylipäätään mitään uutta. Tänään remppailussa sain mm. vastavärjätyt hiukseni täysin valkoisiksi spakkelipölystä ja sitä samaa pölyä olikin sitten koko eteinen täynnä, ihan joka paikka ja lokonen (allekirjoittanut mukaan lukien)! Kyllä on ihana mennä illalla suihkuun.
 |
| www.bacsac.fr/ |
Kävin eilen keskustassa kiertelemässä sisustuskauppoja ja vähän suunnittelemassa, mitä mahdollisesti tarvittaisiin uuteen asuntoon. Ainakin Bacsac -istutussäkkejä haluan parvekkeelleni, kun vuokraisäntä lupasi laittaa lasituksetkin. Myös laventeli pääsee sulostuttamaan tuoksullaan ja ehkä joku nätti puksi- tai oliivipuu. Ihanaa, kun lasituksen ansioista jotkut eksoottisemmatkin kasvit, kuten vaikka juuri oliivi, saattaa talvehtia oikein hyvin lasitetulla parvekkeella.
Kauheasti en voinut mitään sen konkreettisempaa pättää, sillä pintaremontti on vielä kesken, mutta hyvä vauhtia valmistumassa. Loppusuoralla jo. Ensin uusia hankintoja pitää katsoa, mihin vanhat riittävät ja tarvitaanko ylipäätään mitään uutta. Tänään remppailussa sain mm. vastavärjätyt hiukseni täysin valkoisiksi spakkelipölystä ja sitä samaa pölyä olikin sitten koko eteinen täynnä, ihan joka paikka ja lokonen (allekirjoittanut mukaan lukien)! Kyllä on ihana mennä illalla suihkuun.
11.5.2011
EI juustoseinille!
Deko -lehden välissä oli mielenkiintoinen uutuustuote taulujen ja julisteiden kiinnittämiseksi seinille ilman nauloja, taulukoukkuja, tms. seinäpintaa rikkovia systeemejä. Command on 3M:n kehittämä ja eräänlaista tarranauhaa, jota kiinnitetään sekä seinälle ripustettavan taulun taakse että seinään. Sitten taulu kohdistetaan seinän tarroihin ja snap, taulu on paikoillaan. Ratkaisun toimintatapa on hyvin samantapainen, kuin ompelussa käytettävässä velcro -tarranauhassakin. Kun taulun paikkaa halutaan vaihtaa, irtoaa tarra seinästä jälkiä jättämättä. Kuulostaa paremmalta kuin hyvältä, mutta huono puoli tässä on painoraja, joka loppujen lopuksi ei ole kovinkaan paljon (max 1 kg). Kovin isoja tai lasisia taulunkehyksiä ei voi menetelmällä seiniin ripustaa. Taulutarrojen lisäksi valikoimassa on mm. metallikoukkuja ja johdonpidikkeitä.
Viimepäivien remonttihommat seinien reikiä paklaillen on kyllä saanut miettimään uusia tapoja kiinnittää tauluja. Vastamaalattuja ja reijättömiä seiniä tuntuu väkivaltaiselta alkaa uudestaan rikkomaan, kun niiden ehjäksi saamiseksi on kuluttanut niin paljon aikaa ja energiaa. Remppailu on myös taas kerran paljastanut sen, että kananpaskaseinien kanssa on edelleen tultava toimeen, dammit! :/
 |
| command.fi |
Deko -lehden välissä oli mielenkiintoinen uutuustuote taulujen ja julisteiden kiinnittämiseksi seinille ilman nauloja, taulukoukkuja, tms. seinäpintaa rikkovia systeemejä. Command on 3M:n kehittämä ja eräänlaista tarranauhaa, jota kiinnitetään sekä seinälle ripustettavan taulun taakse että seinään. Sitten taulu kohdistetaan seinän tarroihin ja snap, taulu on paikoillaan. Ratkaisun toimintatapa on hyvin samantapainen, kuin ompelussa käytettävässä velcro -tarranauhassakin. Kun taulun paikkaa halutaan vaihtaa, irtoaa tarra seinästä jälkiä jättämättä. Kuulostaa paremmalta kuin hyvältä, mutta huono puoli tässä on painoraja, joka loppujen lopuksi ei ole kovinkaan paljon (max 1 kg). Kovin isoja tai lasisia taulunkehyksiä ei voi menetelmällä seiniin ripustaa. Taulutarrojen lisäksi valikoimassa on mm. metallikoukkuja ja johdonpidikkeitä.
Viimepäivien remonttihommat seinien reikiä paklaillen on kyllä saanut miettimään uusia tapoja kiinnittää tauluja. Vastamaalattuja ja reijättömiä seiniä tuntuu väkivaltaiselta alkaa uudestaan rikkomaan, kun niiden ehjäksi saamiseksi on kuluttanut niin paljon aikaa ja energiaa. Remppailu on myös taas kerran paljastanut sen, että kananpaskaseinien kanssa on edelleen tultava toimeen, dammit! :/
8.5.2011
Juhlistetaan äitejä
Liina ja Bella lähettävät tietysti äitinepäiväterkut myös omille emoilleen ja kasvattiäideilleen: Bella Esterille ja Tuijalle Lahteen ja Liina Lolalle ja Reinelle Lopelle!
6.5.2011
Viikonlopun ohjelmaa
Viikonloppuna Kaapelitehtaalla järjestetään taas Kierrätytehdas -tapahtuma. En ole kys. tapahtumassa koskaan vielä käynyt, vaikka olenkin sen aina noteerannut. Saattaa olla, etten tälläkään kertaa ehdi paikalle, sillä maalaushommat odottavat uudessa asunnossa. Ennen maalausta pitää vielä muutamia koloja paklailla ja seiniä tasoitella, mutta onneksi iso osa niistä on jo peitetty.
Vaikka muutto tapahtuikin jo maaliskuussa, on opinnäytetyöni vienyt suurimman osan ajastani eikä uuden asunnon laittamiselle ole yksinkertaisesti jäänyt aikaa. Nyt onneksi jo helpottaa, joten pääsen tekemään ne tylsimmät hommat alta pois. Sormia jo hirveästi syyhytää päästä sisustamaan, mutta ennen seinien maalausta se ei onnistu. Kuviakin on toki luvassa, kunhan siihen pisteeseen päästään.
Niin, ja sunnuntaina juhlitaan tietysti äitejä.
Vaikka muutto tapahtuikin jo maaliskuussa, on opinnäytetyöni vienyt suurimman osan ajastani eikä uuden asunnon laittamiselle ole yksinkertaisesti jäänyt aikaa. Nyt onneksi jo helpottaa, joten pääsen tekemään ne tylsimmät hommat alta pois. Sormia jo hirveästi syyhytää päästä sisustamaan, mutta ennen seinien maalausta se ei onnistu. Kuviakin on toki luvassa, kunhan siihen pisteeseen päästään.
Niin, ja sunnuntaina juhlitaan tietysti äitejä.
30.4.2011
23.4.2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
